Vihdoin muistan ja jaksan päivittää tätäkin blogia. Asumme nyt Danin kans siis Rovaniemellä. Opiskelut on taiteiden tiedekunnassa pyörähtäneet ihan kivasti käyntiin, mutta edelleen on rutiinit ja yhteisö hukassa. Mutta kyllä tämä tästä lähtee käyntiin. Pelottaa vaan miten lujaa kaamos iskee minun herkkään sieluuni xD Mutta siis agilityuutisiin. Neljä starttia, neljä tulosta. Ei paskemmin siis.


Käsi osoittaa, että pitää hypätä viistosti ylöspäin. (Kuva: Saara Kangasniemi)

Tiina taisi mainostaa noita Moilasen Mikan ratoja kokeilemisen arvoisiksi. Kyllä kannatti. Molemmat agilityradat olivat sellaisia että periaatteessa koira ei voinut normaalilla ohjauksella juosta kuin oikealle esteelle. Silti hylkyjäkin tuli. Me hienosti otettiin 10 virhepistettä alastulokontakteilta! Normaalisti on ottanut ne hyvin, mutta nyt hyppäsi yli. Kävi vain mielessä että onkohan rontti ymmärtänyt kontaktien tarkoituksen jotenkin väärin. Eikun niitä treenaamaan.


Tukka putkella. (Kuva: Saara Kangasniemi)

Toisella radalla hieno alkukiihdytys suoralla: hyppy, hyppy, rengas, (suoraan) putkeen, putkeen ja sitten oltiinkin jo toisessa päässä kehää. Alun olisi voinut järkeillä paremminkin ja harjoitella jo ennen kisoja. Ei osannut tyty hypätä esteitä omatoimisesti kun olin kauempana ja esteiden vieressä. Jos olisin seissyt esteiden keskellä, olisi ehkä onnistunut paremmin. Ensimmäisen esteen ohi siis juoksi, mutta edelliskerrasta viisastuneena takataka -käskyllä saatiin sekin suoritettua kunnialla ja sitten vaan pää kolmantena/viidentenä jalkana baanalle. Lopputuloksena vain tuo 5 virhettä ja B-kisat voitto!

Sunnuntai käynnistyi vähän kurjemmissa merkeissä. Sade vaivasi agilitaajia. Ensimmäinen rata menikin varmaan osittain sen takia päin persettä. Upeasti kontaktivirheitä tuli joka kontaktilta + lentokeinu. Eipä noita kontakteja paljon ehtinyt yhdessä yössä harjoitella. Tuon keinun kyllä tajuan jotenkin, sillä luultavasti rontti liukastui ja hyppäsi sen takia pois kesken.


Kuva: Saara Kangasniemi

Hyppyrata menikin sitten tosi hienosti. Paitsi ennen luppusuoraa oli esteistä semmonen kolmiohässäkkä, niin tein siinä liian äkkiä valssin ja koira juoksi ohi. En tiijä milloin pääsen tuosta yli, kun noin helpossa kohti tein virheen ja nollatulos jäi edelleen saamatta. Mutta kai se on vain harjoiteltava. En minä tätä nyt niin vakavasti ota.

 


Ja hienosti ekaan väliin rähinän kans. Melkein pysäytin ennen
keppejä, ettei huitase väärään väliin. (Kuva: Saara Kangasniemi)

Danilla alkoi sitten seuraavana päivänä juoksu, että tässä ei olla ehditty treenatakaan yhtään. Lenkillä käyntikin on ollut välillä tosi raivostuttavaa, kun jokainen haju täytyy nuuskia ja aivan jatkuvasti merkata. Naapurin koira oli vissiin sopivana aamuna oli ulkona lenkillään.. kun Dani tuli ulos niin vetäsi suoraan koiran nähdessään hännän sivuun. Että näin. Huomenna jatkuu sitten treenaus ja ehkä tässä vielä tokoillaankin jahka pääsen vauhtiin. Kiitoksia vielä kyydin tarjonneille Marialle ja Saaralle Saaralle vielä erityiskiitos huippuhienoista kuvista!