sunnuntai, 25. joulukuu 2011

Riehumista näyttelyissä ja agiradalla

Lokakuussa kävimme tyttöjen kanssa Imatralla sukulaisia moikkaamassa. Samalla osallistuimme kahden startin verran agilitykisoihin. Agiradalta tuli kymppi ja hyppyradalta nolla.Jäimme kuitenkin neljänsiksi, joten luva sai vielä odottaa. Muuten oli mukava reissu. Hieman ärsyttää kun silloin harvoin kun kaikki menee nappiin niin luva jää 0,6 sekuntin päähän. Toisaalta molemmat radat olivat aika hitaita ja mutkia riitti. Saa olla tyytyväinen, että viime aikoina olemme saaneet tuloksia, eikä vain hylkyjä.

Seuraava koitos oli Kuopiossa, josta ensimmäisellä radalla (hyppyradalla) saimme kakkosluokan toisen luvan! Ihan siisti rata oli. Muut radat menivät myös kivasti ja Kuopiossa oli todella mukava kilpailla lämpimässä sisähallissa. Kolmannella radalla tultiin jo alastulokontaktit niin rumasti alas että olisi pitänyt kävellä vaan radalta pois. Kepitkin tuli ryssittyä ainakin kerran.


Dani nauttii bussimatkailusta, matkalla kohti Joensuuta ja Helsinkiä.

Vappu sai 'loistaa' puolestaan näyttelykehässä. Saman viikonlopun aikana oli Jyväskylässä kv näyttely tuomarina italialainen Giuseppe Alessandra, jonka mielestä Vappu oli erittäin hyvä. Arvostelusta kävi ilmi, etteivät liikkeet ja korvat olleet miellyttäneet tuomaria. Danin kanssa ollaan saatu monta EH-arvostelua, joista ei suoraan selviä, miksi ei oltaisi ansaittu eriä, onneksi tuossa niin ei käynyt.


Vappu Jyväskylässä NUO-EH tuomarina Giuseppe Alessadra. (Kuva: Susanna Rimpiläinen)

 

Kerran elämässään pitää käydä myös voittajanäyttelyssä Helsingissä. Tuomarina oli Jaana Hartus. Vapun esiintymisessä olisi ollu paljonkin parantamisen varaa. Tyttö seisoi kyllä nätisti, mutta kun piti juosta, niin ensin aivasteli, sitten haukkui ja lopuksi yritti vielä näykkiä. Ilmeisesti saisi palkata useammin kehässä. Mätsäreissäkin ollaan käyty pari kertaa ja molemmilla kerroilla on mennyt hyvin. Tällä kertaa tilaa oli vain niin paljon kehässä, että kova vauhti (tai mikä lie viiraus) aiheutti rauhattomuuden. Arvostelu oli kuitenkin erinomainen (kuten laatuarvostelukin). Tuomari kehui Vappua erinomaista tyyppiä olevaksi nartuksi, jolla on ilmeikäs pää. Eniten jännitin liikkeitä. Askelpituus oli tuomarin mielestä kuitenkin riittävä. Eri saatiin ja sijoituimme nuorten luokan toiseksi, SA jäi tällä kertaa saamatta, mutta jo arvostelusta saa olla tyytyväinen. Näyttelyssä oli mukava nähdä myös tuttuja; Sari oli paikalla Vapun enon Pablon kanssa sekä Susanna (Vapun isän omistaja) kävi juttelemassa kanssamme kehän jälkeen.


Etummaisina Sari ja Pablo. (Kuva: Aino Siukola)

 

Seuraavaksi sitten Kajaaniin niin agilityynkin kuin näyttelyyn. Yhtään ei ehditä harjoitella, mutta kai ne on lahjattomat vaan ketkä treenaa ;) Tänä jouluna tytöt ja Rippe saivat nimittäin isot luut lahjaksi, joista Vappu omi itselleen välittömästi kaksi. Yhdessä vaiheessa Danilla puolestaan oli kaikki kolme luuta. Ahneus kostautui Vapun kohdalla yöllä, jolloin sain ihan tarpeeksi monta kertaa siivota oksennuksia lattialta. Että tällaista tänä jouluna.


Ei ihan lahjaton koira, vaika tässä on kyllä varastettu myös toisten lahjat.

 

On kuitenkin aika kuulumisten kertomisen lisäksi kiittää kaikki treenikavereita tästä vuodesta. Kiitos Rovaniemen porukalle kaikesta tuesta, kannustuksesta ja ikimuistoisista hetkistä tokon ja agilityn parissa. Kiitos myös Lieksan poppoolaisille sekä aktiivikoirien sakille kun otitte minut tänä syksynä niin avosylin vastaan. Tuntuu, että ollaan ihan mielettömästi opittu uusia asioita juuri tämän vuoden aikana. Erityiset kiitokset kuuluvat kasvattajalle Sannalle sekä Sussulle. Kiitos perseelle potkimisesta ja kannustamisesta. Jatketaan vähintään samaan malliin ensi vuonna :)


(Kuva: Liisa Vepsäläinen)

lauantai, 29. lokakuu 2011

Kesän ja syksyn tokopäivityksiä

Ollaan Danin kans käyty kokeilemassa voittajaluokkaa kolmesti ilman tulosta. Ensimmäiseen Kajaanin kisaan lähdettiin vähän paniikilla. Siellä suunnilleen kaikki meni pieleen. Koira katsoi vaan, että onko pakko tehdä jos ei tahdo. Sorruin vanhaan tuttuun virheeseen: harjoiteltiin liikaa. Toisessa kokeessa Iisalmessa meni paremmin, tulos jäi paikallamakuussa menetettyjen parin pisteen päähän. Ei mennyt ekalla käskyllä maahan, niin siinäpä se oli. Se mikä Kajaanissa ei onnistunut, Iisalmessa onnistui ja toisinpäin. Käytiin vielä kerran kunnon valmistautumisen jälkeen Kajaanissa. Tuomari oli tiukkana ja säälipisteitä ei herunut: ruudun sijaan lähti ihan muualle (kehän laidalla oleva roskis häiritsi), luoksetulossa ennakoi maahanmenon ja tarvitsi seisahtumiseen kaksi käskyä, kaukot meni nollille etenemän takia.

Nyt ollaan pidetty taukoa tokosta. Hieman harjoiteltu yksittäisiä liikkeitä, käyty agilitykisoissa. Nyt tavoitteena on keväällä mennä kokeilemaan uudelleen. Ongelmakohtana ovat edellämainitut kaket, ruutu ja luoksetulo. Seuraaminen vaatisi myös parannusta, lähinnä kisatilanteessa. Ruutu vähän aikaa sitten sai sysäyksen eteenpäin. Tutkitiin Liisan kanssa vähän alan oppaita ja sieltä muistaakseni Piritta Pärssisen teoksesta löytyi kohta, jossa sanotaan, että koiran tarvitsee tunnistaa vain viivan ylitys ja viivan kohdalla sivuilla olevat tötsät, ja käydä niiden jälkeen maahan. Samalla treenikerralla kokeilimme myös solamenetelmää, jonka tarkoituksena on saada koira menemään ruutuun mahdollisimman suoraan. Periaatteessa rakennetaan siis kolme peräkkäistä ruutua tötsistä ja koira saa palkan viimeisessä ruudussa vain jos se on mennyt suoraan solan läpi. Harjoitusta vaikeutetaan asteittain lähettämällä koira solan läpi aina enemmän sivusta/vinosti.

Yhden ahaa-elämyksen sain eilen kun kokeilin Danin kanssa sitä, josko ruudun ajattelisikin hyppyesteeksi. Koiran tulisi tavallaan hypätä tötsien välistä, ensimmäisen viivan yli ja käydä maahan. TOIMI! Ensin näytin ihan käden avulla ohjaten. Muutaman toiston jälkeen pystyin lähettämään Danin ruutuun n.10 metrin päästä ja rontti kävi maahan heti nauhan jälkeen. Jee! Pärssisen kirjassa ainakin kerrottiin, että ruudussa koira ei saa mennä automaattisesti maahan, ainoastaan käskystä. Käytännössä kannattaa kuitenkin harjoitella niin että koira käy automaattisesti ruudussa maahan. Toisaalta jos koira jäisi seisomaan niin voisi vielä ylimääräisellä käskyllä yrittää siirtää sitä ruutuun. Noh, hutkitaanpa nyt ensin näin, ja tutkitaan sitten myöhemmin ja korjataan virheet. Ruutuun irtoamista olemme kyllä harjoitelleet: lähetän koiran ruutuun, jonka keskellä on palkka alustalla (ei jää nuuskimaan ympäriinsä), kutsutaan koira pois ja taas takaisin ruutuun aina vain kauempaa. Tämä oli Salme Mujusen ohje. Ongelmana on ollut se, että Dani jää nuuskimaan ruutua tai ottaa kiinnepisteiksi jonkun tötsistä eikä hahmota että hänen täytyisi olla tötsien keskellä.Kaukokäskyistä ja luoksetulosta en nyt jaksa edes aloittaa, kun ei olla tehty niiden eteen juuri mitään. Kaukoja ollaan käyty kuitenkin niin että jäisi Danin lihasmuistiin oikeanlainen asentojen vaihto.

Agilityssa oli eilen myös hyvä päivä. Vappunen onnistui joten kuten omaksumaan puomin alastulokontaktille pysähtymisen pienen hihnan kanssa tehtävän pakotteen avulla. Tätä pitää vielä käydä paljon läpi ja mieluiten silleen, että koutsit ohjaa. Täällä Lieksassakin (kuten Rovaniemelläkin) on tosi hyvä agilityporukka, ja taitavat koutsit. Vappu lisäksi osasi mennä putkeen silleen että lähetin sen sinne putken takaa. Keppejä meni myös melkein puolet silleen että ohjasin Vapun takaa. Hieno kakara :)

Danin kanssa ollaan nyt tehty agilityssa myös muutama tulos. Lieksan omissa kisoissa kaksi vitosta, hyppyradalta putosi vain rima. Viimeiseltä radalta hylly. Joensuun/Kontiolahden kisoissa myös vitonen (A:n alastulo... luulin jo että oli kieltoja alla ja en ollut enää tarkkana radan lopussa) ja hylly (kolme kieltoa, kepit). Nyt tulossa Imatran kisat ja Kuopion kisat, jos juoksu ei tule sitä ennen. Eilen käytiin treenaamassa agilitya ja harjoiteltiin mm. sitä että koira lähtee esteen takakierron jälkeen samaan suuntaan kuin ohjaaja, mutta eripuolelta estettä. Mirva neuvoi, että Danille pitäisi opettaa se, että itse hakisi kepit, että voisin lähettää sen suorittamaan keppejä. Sanoin, että ei onnistu, että Vapun kans ainakin opetellaan se. Noh, eilen kokeilin Vapun keppitreenin jälkeen samaa Danin kanssa ja ONNISTUI! Lähti itse suorittamaan keppejä ja pystyin jopa vedättämään sitä. Aluksi väkytti, että ohjaa ohjaa mutta sitten lähti itse kokeilemaan. En olen koskaan pystynyt ilman avustajaa tekemään takaleikkausta kepeillä, eilen pystyin. Ihan mahtavaa.

Eipä olisi elämä mitään ilman koiria :) Molemmat sai tänään mätsärissä punaisen nauhan. Liisa esitti Danin punaisten kehässä, mutta he eivät sijoittuneet. Kiitos kuitenkin Liisalle Danin esittämisestä :) Vappu sijoittui neljänneksi vaikka ei vielä ollut edes täyttänyt aikuisten luokkaan vaadittavaa 18 kuukautta. Sitten mätsärin päälle vielä Even kans metsälenkille ihanien tervuereneiden kanssa. Nyt väsyttää pieniäkin koiria ;)

 

keskiviikko, 1. kesäkuu 2011

Tämän takia tämän sivuston nimi on vuodatus

Menipä treenit vaihteeksi päin persettä. Osittain voi johtua ukkosesta, mikä jytisi taustalla. Dani ei hakenut kunnolla metalliesinettä. Meni sen luokse, mutta tiputteli sitä, toi metrin päähän eli ei siis luovuttanut ja loppusalta ei hakenut ollenkaan. Ongelmana on ilmeisesti se, ettei halua hakea noutoesittä älyttömän kaukaa. Jos heitän lähemmän niin tuo ihan hyvin. Niin ja tietty eihän koiraa voi huijata, kyllä se minun hermotumisen aisti. Huomenna kisat ja tuntuu ettei osata mitään. Tunnaria ei kokeiltu, mutta tuskin se niihinkään irtoaa huomenna. Pääasia, että tiedän että se tietää mitä siinä pitää tehdä. Ruutuun ei enää irtoa. Vissiin ärsyttää kun nakkia aina sieltä löydykään. Kun olisi enemmän aikaa niin otettaisiin vain ja ainoastaan sinne ruutuun juoksemista ilman mitään maahan menoja.

Minulla oli vähän haaveissa, että oltaisiin nyt heti saatu se vaadittava ykköstulos, mutta nyt näyttää siltä, että saa olla onnellinen jos saa edes tuloksen. En enää yhtään ihmettele miksi voittajaluokkaa kutsutaan voi voi-luokaksi. Jos oltaisiin saatu se ykkönen nyt niin olisin voinut Vapun kans keskittyä lähes koko kesäkuun tokoon ja ilmoittaa sen heinäkuun Iisalmen tokoon. Mutta näillä näkymin IIsalmeen lähteekin Dani, mutta toisaalta voisihan sitä Vapunkin kans mennä kokeilemaan.

Ylikuntoahan tämä perseily nyt vain on. Menee asiat koiran päässä ihan sekaisin, ei muista mitä pitäisi tehdä. Nyt kun olisi viikko aikaa niin en treenaisi ollenkaan, antaisi vain olla. Ollaan treenattu ihan liikaa, viikko sitten teki nämä kaikki jutut nimittäin kuin unelma. Viikon treenitauko Sannan luona teki niin hyvää. Pitikin mennä ryssimään tämä.

perjantai, 6. toukokuu 2011

Paljon onnea Dani ja Vappu!

Onnea 6-vuotias Dani ja 1-vuotias Vappu!

Toivottavasti näitä tuplasynttäreitä voidaan juhlia vielä monta monta vuotta :)

Kiitoksen Sannalle molemmista ihanista collieista, parhaista ystävistäni.

lauantai, 16. huhtikuu 2011

Ihan tosi, ollaan me treenattu

Nooh, tuli käytyä Oulussa agilitykisoissa. Oulun kisojen normilaatu jatkui edelleen, eli kaksi hylkyä. 'Päästiin' radalle kakkosten ekana ja eihän se ihan hyvä paikka ollut, vaikka radat olikin kohtuu helppo muistaa. Putkelta molemmat hylyt. Kun toissa päivänä näytin videota toiselta radalta meidän agi-kouluttajalle, niin sanoi, että ei ollut yhtään semmosta kuin meillä normaalisti. En toisaalta ihmettele, nukuin  tuntia edellisenä yönä. Keskittymiskyky vähän katkeili. Mutta toisaalta oon ihan paska ohjaaja noin muutenkin, että turha tässä univelkaa syytellä. Putkelta tuli molemmat hylyt. Ekalla radalla piti ohjata ulommaiseen päähän putkea niin otin koiran ehkä askeleen liian aikaisin käsiin jolloin juoksi siihen lähempään päähän. Toisella radalla en edes ottanut käsiin vaan jotenkin ajattelin että koira osaa lukea ajatukseni ja menisi puomille eikä puomin alla olevaan putkeen. No, ei tietenkään se puomille mene varsinkin kun putken pää on lähempänä ja edellisellä radalla mentiin siihen putkeen.

Parempi mieli kuitenkin tokossa. Tiistaina otettiin Danin kans vähän tokoa ja kaikki onnistui. Seuraaminen oli oikein iloista ja napakkaa. Liikkeestä istui hienosti. Luoksetulon pysäytykset toimi kohtuu hyvin, vielä on vähän epävarma maahan menosta, mutta siis ykköstuloksen verran onnistui. Metalliesinettäkin nouti vaikka aluksi yritti kusettaa, ettei hän ole tätä osannut ennenkään, että pyörittelen tätä nyt kuonolla, naksauta jo. Hyppynouto toimi ihan hyvin ja vauhdikkaasti. Pitää vaan vielä enemmän ottaa semmosia noutoja joissa noutoesine lentää vinoon suhteessa estehyppyyn. Ruutuun meni hienosti ja kävi siellä hyvin maahan. Sitä luoksetulojuttua en ole vielä ottanut siihen kun uskon että sen ehtii sitten myöhemminkin. Tunnarin treenaus edelleen hillopurkkivaiheessa. Eli hillopurkeissa on palikat ja yhden olen merkinnyt jollain hajulla omakseni ja sitten naksuttelen siitä, että koira käy oikealla kupilla. Kaukokäskyt toimi todella hyvin. Oon nyt palkannut myös istumisesta. Tarkoitus olisi mennä Kajaaniin toko-kokeeseen kokeilemaan miten voivoi-liikkeet onnistuu. Pitää vielä miettiä ilmoitanko Vapun alokasluokkaan samoihin kisoihin.

Vapun kans ei kyllä osata vielä juuri mitään. Seuraamista ei olla otettu kuin hieman, mutta sivulletulo on sillä kehittynyt todella hyväksi noitten Jenni Ojalan neuvojen avulla. Seuraamisen paikka on vaan jossain ihan muualla kuin oikealla kohdalla. Pikkurontista olisi kiva seurata minua kävelemällä minun edessä takaperin. Kontakti on kuitenkin hyvä. Ehkä me sitten heinäkuussa voitaisiin startata vaikka voisihan sitä käydä Kajaanissa kokeilemassa ja sitten kuukauden sen perusteella katsella mitä pitäisi tehdä. TK1 olisi meillä tavoitteena. Päätin tuossa, että agilitya ei ihan heti ruveta tosissamme tekemään Vapun kans, kun saattaa mennä tuo tokon rauhallisuus siinä sitten. Eihän tuo pikkuapina mikään rauhallinen ole tokossakaan... että sen takia just. Ollaan nyt käyty perustottelevaisuuskurssilla harjoittelemassa kontaktia, mutta pienellä tytöllä alkoi juoksu niin jää nyt useampi kerta välistä. Hyvä mieli kuitenkin molempien osalta tässä tokossa. Vappukin lyhyellä matkalla, n. 5 metriä, pysyy hiljaa(!) sen 2 minuuttia paikalla makuussa. Oon niin ylpeä :)