Kirjoittelin kesällä 2005 hieman päiväkirjaa siitä, miten Danilla ja minulla yhteistyö alkoi sujua. Päiväkirja oli tarkoitus julkaista Danin kotisivuilla, mutta tulin sittemmin toisiin aatoksiin. xxxx on henkilö, joka luultavasti ei halua nimeään julkaistavan internetissä.

 

------------------------------------------------------------------------------

 

 

Danin päiväkirja

 



28.6.2005 Tatuointi, silmätarkastus + yleinen eläinlääkärin tarkastus ennen luovutusta 

29.6 Käytiin hakemassa tyttö kotiin Komulaisen Sannan Black Classiel\'s -kennelistä. Dani painoi noin kolme kiloa tulessaan meille. Päivä oli sateinen eikä tyttö itkenyt yhtään viiden kilometrin automatkan aikana, halusi vain kovasti kiipeillä ja tutkia minne oli joutunut. Aluksi tutkittiin Kajaanin asuntoni paikkoja, kunnes väsy tuli ja uni maittoi. Kesken nokosten tuli käymään myös vieraita 2,5 -vuotias Topias ja 7 -vuotias Johannes äitinsä Maaritin kanssa. Tyttö tutustui vieraisiin, meni jopa heitä vastaan ovelle, mutta pian uni voitti taas. Ruoka (ProFormancen Lamb&Rice) maistui myös ihan hyvin. Lopulta illemmalla lähdimme kohti Kuopiota. Ei tarvinnut pysähtyä kertaakaan eikä tyttö myöskään itkenyt yhtään. Automatka meni siis kokonaisuutenaan hyvin. Kuopiossa tutustuttiin myös ensin ympäristöön ennen kuin käytiin taloksi. Kaikki kovat äänet pelottivat ensin, mutta itse paukuttelin kyllä kaapin ovia ihan tahallanikin, että pentu tottuisi. Illalla sitten ulkona käydessä jäimme lukkojen taa ulos, kun kerrostalon ulko-ovet menivät lukkoon. Yritin pieniä kiviä heittelemällä saada xxxx:n huomion, että tulisi avaamaan oven. Danipa säikähti ylhäältä putoavaa kiveä ja lähti luikkimaan karkuun. Paineli parkkipaikalle, josta sain pelokkaan pikku collien houkuteltua luokseni ja syliin. Lopun iltaa Dani olikin sitten suuttunut meille. Mitäs säikyttelimme. 

 



30.6 Ensimmäinen yö oli minulle aika rauhaton. Dani ei oikein löytänyt paikkaa, muualla kuin hiusteni päällä minun nukkuessa lattialla (mikä oli todella epämiellyttävää ilman patjaa), toisekseen yön aikana ilmestyi lähes tunnin välein haiseva läjä nurkkaa. Pientä taisi vähän stressata uusi tilanne, mutta ei kuitenkaan itkenyt. Päivemmällä jatkoimme toisiimme tutustumista ja harjoittelimme \'tänne\' -käskyä. Yritän kaikin mahdollisin tavoin tehdä luokse tulemisen mukavaksi: puhun iloisella äänellä, annan namin ja kehun. Jospa se tästä. 


1.7 Pääsimme ensimmäistä kertaa maalle Tanjan kyydissä. Matka meni ihan mukavasti ja vasta perillä Hirvilahdessa Dani huomasi, että mukana oli koirakaveri, kiinanharjakoira Panda. Leikiksihän sitä pistettiin heti. Välillä nukuttiin ja sitten taas leikittiin. Oli muuten väsynyt koira, kun palasimme takaisin kaupunkiin. 

2.7 Yö valvottiin taas. Koko ajan täytyi olla vahtimassa, ettei tyttö pure joka paikkaa hajalle. Toisaalta sänkyynkään ei oikein voinut nostaa sillä (pentu ihan selvästi ikävöi viereemme), tyttö ei halutessaan päässyt alas ja eipä olisi ollut mukava, jos olisimme aamulla heränneet märästä sängystä. Päivällä alkoi näkyä jo rohkeamman koiran piirteitä, sillä tyttö kävi surutta naskalihampaillaan käteeni kiinni. Tottakai kielsin, mutta mitään vaikutusta sillä ei suuremmin ollut. Pentu saattoi mennä vain vähän matkan päähän ja räksyttää sieltä. Tänään Dani jäi myös ensimmäistä kertaa yksin kotiin. Aika ei tosin ollut pitkä, puolituntia. Täystuhocollie ei kuitenkaan ollut moksiskaan yksin jäämisestä, sillä oli nukkumassa kun tulimme kotiin. Myöskään mitään paikkoja ei oltu hajotettu. 

3.7 Valvottaa yöllä, puree päivällä. Oikein lempipuuhaa tuntuu olevan silityslaudan jyrsiminen (toisaalta mieluummin se, kuin lattialistat). Voitte vain uskoa millainen ääni siitäkin loppujen lopuksi lähtee, kun pienet hampaat kalahtavat metalliin. Toinen kiva juttu ovat tietenkin sängyn jalat. Milloinhan sänky räsähtää maan tasalle? 

 

 



4.7 Lähdimme haistelemaan uusia tuulia Hyrynsalmelle eli edessä oli ensimmäinen junamatka Kuopiosta Kajaaniin. Asemalla Dania kyllä pelotti. Varsinkin junan mennessä ohi tyttö sai oikein heppulikohtauksen. Itse junamatka (onneksi ei vielä tarvinnut houkutella koiraa junaan, sillä neljän kilon painoisena oli vielä aika kevyttä kuljetettavaa sylissäkin) meni hyvin, Dani lähinnä nukkui. Tottakai samaan osastoon mahtui myös koirakavereita, joita ensin vähän nuuskittiin, mutta mitään riehaantumista siitä ei saatu aikaiseksi. Kajaanissa Dani sai ruoan ja menomatkalla Hyrynsalmelle kävimme morjenstamassa Emiliaa 1,5wee ja Belgian-paimenkoira Cindya. Talosta Kirsi antoi mukaamme Bitter bite -suihketta, jota voi suihkuttaa paikkoihin, joista pentu tykkää purra ja pussillisen isoja muruluita. 

7.7 Loppujen lopuksi ihan rentouttava matka. Dani tutustui uuteen koirakaveriin, Rippeen. Vanha herran ei tosin kamalasti Danista perustanut, siitä kun ei ole sille mitään hyötyä. Kävimme myös toisenlaisissa maalaismaisemissa Koistinvaaralla, siellä ei tosin ollut koirakaveria, mutta aika kului nuuskiessa ympäristöä ja syödessä kaikkea mitä suuhun vain osui. 7.7 oli kuitenkin edessä vierailun loppu ja automatka Hyrynsalmelta Kajaanin kautta Kuopioon. 

8.7 Dani vaikuttaa uteliaalta, muttei tyhmänrohkealta collietytöltä. Jos jotain uutta tulee vastaan, niin ensin pelätään, mutta loppujen lopuksi varovasti mennään tutkimaan, mistä on kysymys. Tänään aloimme harjoitella pieniä tottelevaisuuskoulutuksen alkeita. Itse asiassa opetin pennun istumaan. En tiedä oliko se virhe, sillä ensin melkein pitäisi opettaa pentu seisomaan varsinkin jos meinaa näyttelyissä käyttää. Varmaan tulevaisuudessa käy istumaan ihan mitä tahansa käskyä käytänkin (kokemusta tilanteesta Ripen kanssa, joka käy myös hetken päästä maahan jos istuminen ei kelpaa). Aletaan kokeilla myös josko \'ei\' -sana alkaisi tehota, tosin aluksi tuntuu aivan turhalta, mutta rohkaistun ja tempaisen pennun niskasta kauemmaksi jos ei sana mene kerralla (tai toisella) perille. Nimi on tullut onneksi jo tutuksi ja kun kutsun luokseni, niin oikein häntä viuhuen ja korvat lepattaen ilmestyy eteeni. Yritimme muuten jättää Danin edellisenä yönä kylmän viileästi itsekseen eteiseen nukkumaan, mutta kun kuuli meidän olevan oven takana makuuhuoneessa, niin alkoi armoton oven raapiminen, että se siitä sitten. 

 

 



9.7 Huomasimme xxxx:n kanssa, että ehkä pennun kanssa on parempi nukkua kahdestaan olohuoneessa. Siispä me Danin kanssa linnoittaudumme joka ilta nukkumaan olohuoneen sohvalle, että mahdolliset yöllä heräämiset ja riehumiset eivät häiritsisi xxxx:n yöunia. Kävimme myös ostamassa myös eläinkaupasta ison minkälienaudan luun, johon tyttö voi suurimmat puruhalunsa purkaa. Tietenkin myös muuta hyvää, kuten siankorvia tuli samalla ostettua. 

18.7 Tässä välillä ollaankin sitten leikitty Pandan kanssa ihan kunnolla. Noh, vaikka kokoeroa alkaa jo olla niin että sen huomaa, niin ehkä näin parempi, että tottuvat toisiinsa varsinkin kun pikkumies ei kasva tuosta enää paljoakaan, mutta Danin säkä on aikuisena kuitenkin vielä 20 senttiä tästä korkeampi. Noin muuten meidän collie onkin kasvanut noin kilon viikossa. Kuivamuonan lisäksi olemme antaneet Danille myös ns, Yrjölän puuroa. Myös uimassa ollaan käyty. Varsinaisesti Dani ei itse uskalla mennä uimaan, mutta kutsuttaessa ja namilla houkutellessa kahlaa varovasti luokse. Olen myös pari kertaa nostanut tytön syliini ja kuljettanut hieman syvemmälle ja antanut uida rantaan. Eipä tuo ainakaan vielä mitään kammoa ole saanut, kun kahlaa vedessä ihan huvikseenkin. Olen tänä aikana myös kahlannut enemmän tai vähemmän hyödyllisiä koirakirjoja johtajuudesta ja niistä oikeista koulutusmetodeista. Alkaa vain tuntua siltä, että jos yleisesti kerrotaan, että miten opetat jonkun jutun, niin pitäisi erikseen mainita, että ainiin collien kanssa teet sitten näin. Dani on myös ollut lyhyempiä ja pitempiä aikoja itsekseen eteisessä, kun olemme käyneet esim. kaupoissa. Olemme myös opetelleet hieman maahan menoa, paikallaan oloa ja seisomista. Dani ymmärtää myös mitä etusormen näyttäminen ja käsky \'ei koske\' tarkoittavat. Teen tätä nimittäin ennen kuin annan ruoan. Eli ensin käsken istua, sitten sanon \'ei koske\', odotan hieman, sanon \'ole hyvä\' ja näytän kuppia. Tekee muuten vaikutuksen vieraisiin. 

22.7 Taas oli vuorossa automatka, tällä kertaa kohti Kajaania. Sanna -kasvattajalle oli ilmoiteltu jo etukäteen että ollaan sinnepäin tulossa. Iltapäivällä koitti sitten pitkää odotettu (en tiedä kuinka hartaasti Dani odotti) jälleennäkeminen. Tara oli suunnilleen samankokoinen ja -näköinen kuin Danikin, mutta ehkä hieman arempi ja pidempikuonoisempi. Rita taasen oli kasvanut todella paljon ja oli selvästi Dania isompi. Kaksi Kajaanin siskoa ajattelivat kuitenkin pistää kyläilijän ahtaalle ja jahtasivat Dania ympäri taloa. Dani hyppäsi jo yhdessä vaiheessa syliini turvaan, mutta tilanne rauhoittui kun lähdimme pihalle ja Tara jätettiin sisälle. Dani leikki tovin Ritan kanssa minun tehdessä Sannalle kysymyksiä ja kertoessa tytön toilailuista. Tyttö kävi myös tutustumassa Remu -koiraan, joka myös oli pihalla. Koirasiskojen luota lähdimmekin melkein heti kohtu Hyrynsalmea, jossa vietimme viikonlopun. 

24.7 Aloimme taas nukkua makuuhuoneessa. Järjestimme säkkituolin niin, että Dani pääsee viereen nukkumaan ja sieltä pois. Näyttäisi siltä, että tyttö tykkäisi enemmän sittenkin nukkua sängyn alla. Kauhulla odotan sitä päivää, kun uskaltaudun katsomaan mitä meidän mörkö on siellä yön aikana tehnyt. 

 


25.7 Menimme tänään ensimmäistä kertaa metsään lenkille. Olimme jo kokeilleet puistolenkkejäkin, mutta puistossa ei pentua saisi pitää irti ja varsinkin kun tuo ei ole edes lähelläkään hallinnassa. Metsässä oli toki paljon mielenkiintoisia hajuja ja ääniä. 

26.7 Aloitimme matokuurin. Lisäksi toiseen korvaan pistettiin sinitarra painoksi, että korva kääntyisi hieman enemmän eteenpäin. Toivottavasti tulee nätit korvat 

28.7 Viimeinen tabletti Axilur -matokuurista meni yhtä helposti alas kuin kaksi edellistäkin. 
Ruuan mukanahan sitä ei edes huomaa. 

30.7 Dani oli tänään ensimmäistä kertaa yli kolme tuntia yksin. Tällä hetkellä säkä on noin 36 cm. 

31.7 Kävimme Hirvilahdessa. Dani paineli vatukossa ihan onnessaan ja myöhemmin riehuminen jatkui Pandan kanssa. 

1.8 Nyt on Dani rokotettu maksatulehdusta, penikkatautia, parvoa ja kennelyskää vastaan. Kiltisti oli pentu koko ajan, kun lääkäri kuunteli sydäntä ja tutki. Eläinlääkäri sanoi, että rokotuskohtaa saattaa illemmalla kutittaa ja siltähän se sitten myöhemmin näyttikin. Ajattelin auttaa pentua ja aloin rapsuttaa niskasta kunnes tunsin että täällä on nyt jotain muutakin. Punkkihan se siellä. xxxx otti punkin kuitenkin illalla pois eikä puremakohtaankaan noussut minkäänlaista pahkuraa. Eläinlääkäriasemalla oli mahdollisuus punnita lemmikkinsä; meidän saldo tällä hetkellä 7,2 kg. 
Huomasin tuossa viime kuun alussa, että Danin etujalat vänksöttävät minne sattuu. Soitin kasvattajalle ja Sanna ohjeiden mukaan jätin sekä piimän, että jauhelihan pois. Nyt kuitenkin olen alkanut taas antamaan piimää joka toinen päivä. Se joka toinen päivä onkin sitten juhlaa, nimittäin tuo koira tykkää piimästä kuin hullu puurosta. 

2.8 Aamulla kamala lätäkkö pissiä lattialla lainehtimassa. Pandan luona leikkimässä/uusia leluja 

3.8 Tilanne normalisoitunut lisäksi Dani on pikkuhiljaa sisäistänyt sen, mitä käsky \'tee pissi\' tarkoittaa. Mukavaa kun pentu pissii käskystä eli pitkällinen hokeminen ulos tullessa on tuottanut tulosta. Näyttäisi myös siltä, että sitä myötä kun olen alkanut taas antamaan koiralle piimää, niin etujalkojen linkuttamiset ovat jääneet pois. Kävi siis usein niin, että Dani riehui yksin tai Pandan kanssa, kolautti jalkansa hieman johonkin ja alkoi ontua sitä. Kävipä kerran niinkin, että xxxx hieman työnsi tyttöä kauemmaksi kun oli koko ajan kädessä kiinni. Sama tulos. Sanna tosin sanoi, että jalat ovat nyt niin herkässä vaiheessa kasvun suhteen, että pienikin kolaus saattaa tuntua pahalta. 

 



4.8 Käytettiin Dania lääkärissä ja virtsatietulehdushan se siellä. Lääkkeeksi saimme kymmenen päivän kuurin Clavubactinia. 

8.8 Stressilenkki Kuopion keskustassa, Tanjan luona pelleilyä Pandan kanssa, oksentelua 

9.8 Piimäpäivä eilisen oksentelun takia, soitto eläinlääkärille. ei paastoa vaan riisiä ja piimää. Tavallista väsyneempi ja ärsyyntyneempi pentu 

10.8 Siirrytty taas normaaliin ruokaan. Dani on nyt lähes joka päivä ollut yksin noin puolen tunnin verran. Turkki alkaa pikkuhiljaa kasvaa yhä pidemmäksi ja sileämmäksi. 

11.8 Sateisen, tuulisen ja kylmän sään takia viihdyimme tänään päivällä lähinnä sisällä, mutta illalla kuuden jälkeen lähdimme käymään Kuopion Lemmikkiareenalla Match Showssa. Kilpailuun emme tietenkään voineet vielä osallistua, mutta hauska oli seurata tottuipahan pentu samalla muihin koiriin. Mätsärin jälkeen Dani pääsi vielä metsään leikkimään Pandan kanssa. Kyllä oli taas illalla meillä väsynyt pikku collie. 

13.8 Perjantaina olin jo päättänyt, että tänään lähdetään katsomaan agilitykisoja, kun kerran sellaiset kaupungissa järjestetään. Kisat alkoivat jo klo 10, mutta pääsimme paikalle vasta yhdentoista jälkeen. Kisoissa ei kuitenkaan ollut aivan niin paljon koiria kuin torstaisessa mätsärissä, mutta ihmeteltävää pienelle riitti silti. Kisoja seuraamassa oli myös jo mätsärissä tavattu lyhytkarvainen collieuros Duke. En tiedä puraisiko agi-innostus myös koiraa, mutta ainakin tämä emäntä kiinnostui touhusta heti. Illalla kävimme vielä Haminalahdessa vilkaisemassa pienoismallilennokkien taitolennon SM -kilpailuja. Dania touhu ei tietenkään voinut vähempää kiinnostaa ja terrorisoinnin kohteeksi joutuikin milloin mikäkin keppi. Reissun kohokohta taisi kuitenkin olla makkaran syönti. 

14.8 Lähdimmepä sitten tänäänkin agilitykisoja seuraamaan. Hienoa oli katsoa, kun koira otti ohjaajaan kontaktin ja hyppäsi esteet siten kuin ohjattiin. Ilo näkyi sekä koirasta että omistajasta, kun maaliin tultiin nollaradan tehneenä. Tänään näimme kentällä myös yhden soopelin värisen collien, johon teimme myös tuttavuutta. Illemmalla lähdimme vielä käymään Hirvilahdessa, jossa Dani sai riehua vapaana Pandan kanssa. Iltalenkin jälkeen pentu olikin ihan kuitti. En tiedä johtuiko lääkkeistä vai mistä, mutta Dani ei ole muutamana päivänä ollut aivan oma itsensä. Illalla se nimittäin joi aivan kamalasti vettä tai ainakin normaalia useammin. Pentu on ollut väsynyt, mutta kuitenkin syönyt aivan normaalisti. Onneksi lääkekuuri loppui tänään. Toivottavasti väsymys ja pieni alakuloisuuskin olisi johtunut lääkkeestä. 

15.8. Dani oksensi aamulla. Eipä mitään, piimää ja normaalia ruokaa. Muuten näytti kaikki olevankin ihan ok. Viikon päästä käymme eläinlääkärin tarkastuksessa virtsatietulehduksen takia, tai oikeastaan siihen saadun lääkkeen takia siis että onko tehonnut vai ei. Pandan ja Tanjan kanssa käytiin metsässä lenkillä. Eipä näyttäneet koirat väsyvän itse lenkillä oikeastaan ollenkaan, vaan kun pihalla pääsivät leikkimään niin tuntui virtaa vielä riittävän. 

16.8. Dani oksensi tänäkin aamuna. Eikun puuroa, piimää ja hieman nappuloita pieninä annoksina. Tein sitten aamulla itselleni oikein lenkkivoileipiä ja kuorin Atrian punaista lenkkiä kiertäen muovikuorta pitkänä nauhana pois. Nauhaa alkoi olla jo aika pitkälti ja se hieman roikkui pöydän reunan alapuolelle. Mitään en ehtinyt tehdä, kun tuo rontti nappasi kuoren ja söi sen aivan silmän räpäyksessä. Oksennuttamaan en oikein raskinut ruveta, kun oli juuri syönyt ja saanut ruoan pysymään sisällään, toisekseen ajattelin, että jospa se tulisi ulos. Käväisin kuitenkin eläinlääkäriasemalla kysymässä mitä tehdä sekä tuon oksentelun (kuulemma liikkeellä jokin virus) että makkarankuorien kanssa. Oksenteluun suositteli Canikuria ja makkarakuorien kanssa neuvoi toivomaan parasta. Ostinpa samalta reissulta kaupasta tytölle vielä piimääkin. Soitin kotiin päästyäni toiselle eläinlääkärille ja sanoi, että makkarankuori varmaan tulee pois, mutta kannattaa seurata tilannetta. Kertoi myös, että olen oikeilla linjoilla tuon ruokkimisen suhteen, mutta jos pentu on väsynyt ja oksentelu jatkuu Canikurista huolimatta, niin sitten tutkittavaksi. Löytyipä pitkänokkatontusta vielä aamulla punkkikin, joka tosin irtosi punkkipinseteillä tosi näppärästi. Ainoastaan haavan puhdistaminen tuotti ongelmia; eihän se kivaa tietenkään ole. Laitoin viestin myös Sannalle oksentelun tiimoilta ja hän neuvoi olemaan huoletta. Oksentelu ei välttämättä johdu mistään vakavasta ja on luultavasti ohimenevää. Koiria närästää siinä missä ihmisiäkin. Dani on tosin ollutkin tänään ihan normaalin virkeä, ainakin paljon virkeämpi kuin eilen ja toissapäivänä. Nyt on tosin ihan sippi, kun kävimme Pandan luona kylässä ja sitten vielä lenkillä siihen päälle. Sateinen ilma vain sattui meidän lenkillemme. Toivottavasti ei tuo virtsatietulehdus uusi. Danin säkä on tällä hetkellä n. 38 cm ja painoa on 9,5 kiloa (elämän iloa). 

 


17.8. Oksentelu on loppunut ja pentu näyttää muutenkin virkeältä. Makkarankuoria ei ole vieläkään näkynyt, mutta kaikkea muuta on eli ei taida suolitukosta olla, mutta seurailemme vielä tilannetta. Sängyn valtaus on Danin uusin metku, ei oikein tykkää että siirrellään pois omalta paikalta. Pakkohan tuota koiraa on siirrellä, että mahtuu itse nukkumaan. Rontti nimittäin välittömästi valtaa tyynypuolen paikasta, kun noustaan sängystä. Siitä siirto vielä onnistuu jalkopäähän, mutta kun tuo tonttu menee tietenkin nukkumaan peiton päälle. Tänään ainakin siitä siirtäminen kävi jo hermoille, ärähti. Parempi vain totutella siihen, ettei se ole ollenkaan hän, joka määrää, missä kukin nukkuu.

 

----------------------------------------------------------------------------------

 

Vaikka pentuaikana tuota vatsaflunssaa olikin liikkeellä, sitttemmin tyttö on ollut ihan terve. Ruoan vaihdoksistakaan ei vatsa ole mennyt sekaisin. Ainoa vaiva ovat olleet kolme virtsatietulehdusta, joista viimeisin johti struviittikiteiden syntyyn. Lääkeruoan syöttämisen jälkeen vaihdoin Danin ruoan luonnonmukaiseen.