Lokakuussa kävimme tyttöjen kanssa Imatralla sukulaisia moikkaamassa. Samalla osallistuimme kahden startin verran agilitykisoihin. Agiradalta tuli kymppi ja hyppyradalta nolla.Jäimme kuitenkin neljänsiksi, joten luva sai vielä odottaa. Muuten oli mukava reissu. Hieman ärsyttää kun silloin harvoin kun kaikki menee nappiin niin luva jää 0,6 sekuntin päähän. Toisaalta molemmat radat olivat aika hitaita ja mutkia riitti. Saa olla tyytyväinen, että viime aikoina olemme saaneet tuloksia, eikä vain hylkyjä.

Seuraava koitos oli Kuopiossa, josta ensimmäisellä radalla (hyppyradalla) saimme kakkosluokan toisen luvan! Ihan siisti rata oli. Muut radat menivät myös kivasti ja Kuopiossa oli todella mukava kilpailla lämpimässä sisähallissa. Kolmannella radalla tultiin jo alastulokontaktit niin rumasti alas että olisi pitänyt kävellä vaan radalta pois. Kepitkin tuli ryssittyä ainakin kerran.


Dani nauttii bussimatkailusta, matkalla kohti Joensuuta ja Helsinkiä.

Vappu sai 'loistaa' puolestaan näyttelykehässä. Saman viikonlopun aikana oli Jyväskylässä kv näyttely tuomarina italialainen Giuseppe Alessandra, jonka mielestä Vappu oli erittäin hyvä. Arvostelusta kävi ilmi, etteivät liikkeet ja korvat olleet miellyttäneet tuomaria. Danin kanssa ollaan saatu monta EH-arvostelua, joista ei suoraan selviä, miksi ei oltaisi ansaittu eriä, onneksi tuossa niin ei käynyt.


Vappu Jyväskylässä NUO-EH tuomarina Giuseppe Alessadra. (Kuva: Susanna Rimpiläinen)

 

Kerran elämässään pitää käydä myös voittajanäyttelyssä Helsingissä. Tuomarina oli Jaana Hartus. Vapun esiintymisessä olisi ollu paljonkin parantamisen varaa. Tyttö seisoi kyllä nätisti, mutta kun piti juosta, niin ensin aivasteli, sitten haukkui ja lopuksi yritti vielä näykkiä. Ilmeisesti saisi palkata useammin kehässä. Mätsäreissäkin ollaan käyty pari kertaa ja molemmilla kerroilla on mennyt hyvin. Tällä kertaa tilaa oli vain niin paljon kehässä, että kova vauhti (tai mikä lie viiraus) aiheutti rauhattomuuden. Arvostelu oli kuitenkin erinomainen (kuten laatuarvostelukin). Tuomari kehui Vappua erinomaista tyyppiä olevaksi nartuksi, jolla on ilmeikäs pää. Eniten jännitin liikkeitä. Askelpituus oli tuomarin mielestä kuitenkin riittävä. Eri saatiin ja sijoituimme nuorten luokan toiseksi, SA jäi tällä kertaa saamatta, mutta jo arvostelusta saa olla tyytyväinen. Näyttelyssä oli mukava nähdä myös tuttuja; Sari oli paikalla Vapun enon Pablon kanssa sekä Susanna (Vapun isän omistaja) kävi juttelemassa kanssamme kehän jälkeen.


Etummaisina Sari ja Pablo. (Kuva: Aino Siukola)

 

Seuraavaksi sitten Kajaaniin niin agilityynkin kuin näyttelyyn. Yhtään ei ehditä harjoitella, mutta kai ne on lahjattomat vaan ketkä treenaa ;) Tänä jouluna tytöt ja Rippe saivat nimittäin isot luut lahjaksi, joista Vappu omi itselleen välittömästi kaksi. Yhdessä vaiheessa Danilla puolestaan oli kaikki kolme luuta. Ahneus kostautui Vapun kohdalla yöllä, jolloin sain ihan tarpeeksi monta kertaa siivota oksennuksia lattialta. Että tällaista tänä jouluna.


Ei ihan lahjaton koira, vaika tässä on kyllä varastettu myös toisten lahjat.

 

On kuitenkin aika kuulumisten kertomisen lisäksi kiittää kaikki treenikavereita tästä vuodesta. Kiitos Rovaniemen porukalle kaikesta tuesta, kannustuksesta ja ikimuistoisista hetkistä tokon ja agilityn parissa. Kiitos myös Lieksan poppoolaisille sekä aktiivikoirien sakille kun otitte minut tänä syksynä niin avosylin vastaan. Tuntuu, että ollaan ihan mielettömästi opittu uusia asioita juuri tämän vuoden aikana. Erityiset kiitokset kuuluvat kasvattajalle Sannalle sekä Sussulle. Kiitos perseelle potkimisesta ja kannustamisesta. Jatketaan vähintään samaan malliin ensi vuonna :)


(Kuva: Liisa Vepsäläinen)